keskiviikko 21. elokuuta 2024

Ruumiillisuuden riemuja ja repeämiä

Ruumiillisuuden riemuja ja repeämiä

Ruumiillisuuden riemuja ja repeämiä on johdatus "re-thinking" prosessiin, jossa kesken jääneet asiat on organisoitava uuteen järjestykseen, jotta ruumis ei repeäisi ja toivo hiipuisi elämän merkityksellisyydestä.

 

INKLUSIIVINEN TANSSI


“ Kun kokemus, kulttuuri ja toiminta luodaan omasta ja yhteisön lihasta, on se välttämättä herkkää, haavoittuvaa ja rohkeaa.” (Lappi 2017)


Palaan tarkastelemaan vuonna 2015 piirtämiäni unelmaduunin portaat utopiaani ja kuinka se resonoi tänäpäivänä kulttuurin ja luovan talouden uusiin suuntauksiin taiteen ja kulttuurin jalkautuessa uusiin toimintaympäristöihin. MOWEART = liikettä I toimintaa I suunnitelmaa ja Design on yksinkertaisesti uuden työn muotoilua.




      

Ohessa ajatuksiani inklusiivisesta tanssista 2021

Tarkastelen käsitettä  inklusiivisuus tanssipedagogin, tanssitaiteilijan ja koreografin näkökulmasta. Yläkäsitteenä tämänpäiväiselle työlleni voisivat olla osallistava taide - dialoginen estetiikka . Inklusiviselle taidepedagogiikalle (moweart) työssäni tunnusomaista on:

  1. eri taiteen lajien välinen vuoropuhelu

  2. taiteilijoiden sekä taiteelliseen työhön osallistuvien välinen vuoropuhelu

  3. vuoropuhelu yleisön kanssa

  4. vuoropuhelu yhteiskunnallisten ilmiöiden kanssa

  5. esteettömyys, osallisuus ja yhdenvertaisuus

  6. yhteisöllinen oppiminen taidetta, teoriaa ja tutkimusta yhdistävä ote

  7. moninaisuus ja ennakkoluulojen selättäminen


Metodologisina haasteina inklusivisessa taidepedagogiikassa asettuvat tarkasteluun taiteen tutkimuksen, ruumiillisuuden sekä performanssitaiteen paradigman muutokset. Taiteen monimuotoisuus tuo työni avaamiseen omat haasteensa. Taidepedagogiikka ja sen avaaminen työssäni luovat myös haasteet ajassa. Tähän olen etsinyt ratkaisua “menetelmä olet sinä itse” -ajattelutavasta. Tavoitteeni on myös kirkastaa toimijuuttani andragogiikan ja taiteen näkökulmasta.


Autoetnografia metodina ja  fenomenologia lähestymistapana mahdollistavat työn tutkimisen subjektiivisesta näkökulmasta. Autoetnografisessa lähestymistavassa historiani taiteen toimijana käy vuoropuhelua kulttuuristen ja yhteiskunnallisten ilmiöiden kanssa.  Inklusiivisuus ja moninaisuus oavat ajankohtaisia aiheita. Näitä on mahdollista tarkastella myös koulutus-  sekä työllisyyspolittisesta näkökulmasta. Taide ja luova työ, löytävät myös uusia toimintamuotoja uusiin konteksteihin.  Työ, taide ja luovuus kuuluvat kaikille! Radikaalia luovuutta päin!



Johtajuus liikkeessä: ruumiillisuus ja sanaton viestintä Wim Wendersin elokuvassa  Pina  (2011) Johdanto Perinteinen johtajuustutkimus on pi...